Likusteriaita
Marjakuusiaita
Tuija aita
Valkopyökkiaita
Syreeniaita
Muut aitakasvit
Ainavihannat aitakasvit
Ikivihreät aitakasvit ovat kasveja, jotka säilyttävät osan tai kaikki lehdistään talven ajan. Niiden neulaset tai lehdet ovat lähes täysin kylmänkestäviä, mikä estää niiden kuihtumisen. Siksi ne pysyvät vihreinä neljän vuodenajan läpi. Joillain ikivihreillä kasveilla on neulaset lehtien sijaan. Niiden välillä ei ole kuitenkaan erityistä biologista eroa, vain muoto.
Havupuuaita
Havupuut ovat monesti ensimmäinen asia, mikä ihmisillä tulee mieleen aitakasveista puhuttaessa. Se kertoo jo, millainen status niillä on aitakasvien joukossa. Useimmat havupuut, joita käytetään aidoissa, eivät ole kotoperäisesti Pohjoismaissa kasvavia lajeja, mutta se ei tee niistä yhtään sen huonompia vaihtoehtoja – päin vastoin. Havupuuaidat ovat yleisimpiä aitoja Euroopassa.
Helppohoitoiset aitakasvit
Helppohoitoiset aitakasvit kasvattavat suosiotaan. Puutarhurit rakastavat kyllä pihanhoitoa, mutta aina ei ole aikaa pitää kaikkea siistinä. Toiset taas eivät pidä maaperän vaatimista toimista, mutta haluavat kauniin ja vehreän puutarhan. Kun suunnittelet helppohoitoisen puutarhan, et koskaan joudu viettämään liikaa aikaa siellä, mutta voit aina olla varma, että se näyttää hyvin hoidetulta.
Hidaskasvuiset aitakasvit
Kaikki kasvit eivät kasva nopeasti. Se on hyvä asia! Kun haluat korkean aidan, on toki hienoa, jos kasvi on nopea kasvamaan. Silloin pääset nauttimaan yksityisyydestä puutarhassa nopeasti. Mutta haluatko mieluummin aidan, jonka voi pitää tuuheana ja matalana?
Kesävihannat aitakasvit
Kesävihannat pensaat ja aitakasvit ovat nimensä mukaisia ainakin pohjoisessa – ne siis pudottavat lehtensä syksyllä tai talvella. Ne ovat ikivihreiden kasvien vastakohta, sillä ikivihreät kasvit eivät pudota lehtiään tai neulasiaan. Vaikka nämä kasvit menettävät lehtensä, kesävihannat puut ja pensaat ovat silti mainioita aitakasveja.
Nopeakasvuiset aitakasvit
Marjakuusiaita guide
Mikä marjakuusi sopisi sinulle parhaiten? Marjoilla vai ilman? Nopeasti kasvava aita vai hitaasti kasvava aita? Lue lisää ja tutustu hintoihin tästä.
Syreeniaita guide
On helppo ymmärtää, miksi monet istuttavat syreeniaidan. Moniin kesäkuviin on ikuistettu tuoksuvia syreenin kukkia, ja ne kuuluvat monen muistoihin. Syreenin vanhanajan charmia ja värikylläistä kauneutta onkin vaikea vastustaa. Haaveiletko omasta syreeniaidasta puutarhaasi? Se on helppoa!
Tuija aita guide
Millainen sinun tuija-aidastasi tulee? Olet siis päättänyt tilata tuija-aidan. Hyvä ajatus, mutta miten päätät tuijan lajikkeen? Lue alta artikkeli. Noin viidessä minuutissa tiedät eri lajikkeiden hyvät ja huonot puolet (joita kaikki myyjät eivät aina kerro).
Valkopyökkiaita guide
Komea ja helppohoitonen valkopyökki aitana tai yksittäisenä puuna
Aidan istutus savimaahan
Meiltä kysytään usein, voiko savimaahan istuttaa pensasaitaa. Se on hyvä kysymys, koska savimaa on vaikea työstettävä, eivätkä kaikki aidat kasva siinä. On kuitenkin joitain pensasaitoja, jotka sopivat savimaahan. Kerromme niistä tässä artikkelissa.
Aidan leikkaus moottorisahalla
Voinko leikata aidan moottorisahalla? Aidan voi usein leikata moottorisahalla, kunhan tietää, mitä ja miten tekee sen. Kerromme niistä tässä artikkelissa.
Likusterin kasteleminen
Likusterin kasteluvinkkejä
Puutarhan kasteluvinkkejä
Milloin on paras aika kastella puutarhaa? Puutarhan kasteluvinkkejä.
Tuijien hoito
Tuija on suosittu valinta pitämään kosteutta maaperässä ja luomaan puille ja kasveille hyvät olosuhteet. Tämä opas kertoo, miten pidät tuijasi terveinä.
Yleisiä istutusvirheitä
Tämän blogin vinkeillä opit, mitä virheitä muut ovat tehneet. Näin voit välttää ne!
Etusivu Kasvioppaat Valkopyökkiaita guide
ALKOPYÖKKI
Et ole ehkä koskaan kuullut Plantinavian kestosuosikin latinankielistä nimeä, Carpinus betulus, mutta tunnet sen varmasti nimellä:
Valkopyökki
Ihmettelet ehkä:
“Miksi valkopyökki on nykyään niin suosittu Suomessa?”
Selitys voisi löytyä tästä…
Mikäli haluat pihasi olevan suojassa uteliailta katseilta, kadulta kantautuvista äänistä, tai kaipaat suojaa tuulelta, me Plantanavialla suosittelemme sinulle valkopyökkiä. Valkopyökki on näyttävä ja laadukas, nopeasti istutettava ja helppohoitoinen kasvi joka viihtyy sekä yksittäisenä puuna, että pensasaitana.
Ja tiedätkö mikä parasta?
Valkopyökki on vaatimaton kasvi, jonka kukoistaminen ei edellytä jatkuvaa ylläpitoa. Kasvin leikkaaminen on helppoa, ja nämä kasvit sopeutuvat ja mukautuvat uuteen ympäristöönsä kuin olisivat olleet siinä aina. Valkopyökki menestyy siis mainiosti kotipuutarhurinkin hoidossa.
Tilanteen ja tarpeen mukaan….
Helppohoitoinen valkopyökki on pihasi todellinen katseenvangitsija.
Kasvi menestyy kaikissa maaperissä, sietää hyvin Suomessa vallitsevaa ilmanalaa, vuodenaikojen vaihteluita, hallaakin (vyöhykkeet 1-4). Tämän sitkeän kasvin oksat sopivat erinomaisesti myös pistokkaiksi.
Lajikkeesta riippuen 5-25 m
Vanhin tunnettu valkopyökki 150 vuotta
Aurinkoinen puolivarjo tai varjo
1-4
Kuivahkosta kosteaan; pärjää jopa ravinneköyhässä maaperässä; maaperä voi olla savista tai hiekkaista; herkkä suolaisuudelle
Kukat puhkeavat yhdessä lehtien kanssa huhti-toukokuussa. Puu on yksikotinen, paljassiemeninen ja se lisääntyy tuulipölytyksen avulla.
Soikeiden lehtien koko vaihtelee 4-10 cm, kaunismuotoinen ja lehtevä latvus, peittävä lehdistö, syksyllä lehdet saavat hienon keltaisen syysvärityksen, talven ja pakkasten tultua lehdet kuivuvat paikoilleen ja säilyvät puussa talven yli ja putoavat yleensä vasta keväällä
Valkopyökin pähkinähedelmät kypsyvät elo-syyskuussa ja putoavat loka-marraskuussa,muututtaan vehreistä kuivemmiksi kypsyessään. Hedelmät riippuvat paperilyhtymäisissä tertuissa ja ovat läpimitaltaan 3-5 cm.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin myös carpinus betuluksellakin, jota kutsutaan valkopyökin lisäksi nimellä:
Sarvipuu-nimitys viittaa valkopyökin kovaan ja kestävään puulaatuun – valkopyökin sanotaankin olevan lujin kaikista Euroopan puulajeista.
Euroopanpyökki, fagus sylvatica, ja valkopyökki eivät nimistään huolimatta ole sukua toisilleen.
Valkopyökki kuuluu koivukasvien heimoon ja sukua pähkinäpensaalle. Yksi valkopyökin tunnusomaisia piirteitä onkin nuorena sametinruskea ja sileä, mutta ikääntyessään muhkuralle taipuva harmaantuva ja halkeilevakin runko.
Aitana tai yksittäisenä puuna istutettu valkopyökki on oivallinen pesäpuu. Puu ja sen runsas lehvästö tarjoavat suojaisia pesäpaikkoja ja paljon ravintoa pihapiirin linnuille. Lehdet tarjoavat suojaa pitkälle talveen, joskus jopa keväälle, ja ne heräävät keväällä taas henkiin niin aikaisin kuin mahdollista.
Tarvitseeko pihapiirisi suojaa tuulelta?
Mikäli pihasi sijaitsee kovin tuulisella paikalla, tai puutarhassasi kasvaa tuulelle ja valolle arkoja kukkia ja kasveja, järeä ja kesävihanta valkopyökki tarjoaa niille erinomaista suojaa, jopa talven yli keväälle asti. Sen lisäksi, että valkopyökkisi on kaunis katsella, se on myös monella tapaa hyödyllinen pihasi ekosysteemille. Aika mahtavaa, vai mitä?
Jos haluat kokeilla jotain uutta pihaasi, tämä nopeakasvuinen puu on myös yksittäisenä pihapuuna mielenkiintoinen. Siitä saattaa kasvaa todellinen malliyksilö jolla on suora runko ja ylöspäin suuntautuvat, tasapainoiset oksat sekä runsas, paikoin jopa ylenpalttinen lehvästö.
Valkopyökki voi kasvattaa itselleen joko selkeän soikean mallisen tai todella tiheän ja kruunumaisen latvuston. Tai se saattaa seistä pihassa ylväänä kuin pylväs. Varmaa joka tapauksessa on, että istuttamasi valkopyökki on täysin omanlaisensa yksilö.
Haluamme kuitenkin varoittaa: mikäli pihasi maaperä on erityisen kostea, se saattaa olla riski suurelle ja komealle valkopyökille, sillä pääjuret kasvavat suoraan maanpinnan alapuolella. Emme haluaisi valkopyökkisi halkeilevan tai murtuvan liiallisen kosteuden takia.
Ruukussa kasvanut valkopyökki voidaan istuttaa maahan aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, siis myös keskellä kesää. Tärkeintä on, että istuttamisen aikaan maa on täysin sula ja vapaa roudasta. Kovin varhain keväällä istutetut taimet, pienimmätkin, selviävät yleensä pikkupakkasesta.
Valkopyökki ei kaipaa erityistä lannoittamista; tosin kotikompostoitu multa on aina tervetullut lisäravinne.
Helppohoitoisuudestaan tunnetun valkopyökin voi aina leikata itse, mutta mikäli haluat puun latvasta tietyn muotoisen, kannattaa muotoiluun palkata ammattilainen.
Pensasaidan osanakin kasvava valkopyökki on aina ensisijaisesti puu. Puu, joka sattuu sopimaan myös pensaaksi, tai koristekasviksi.
Verrattuna moneen muuhun lajikkeeseen (kuten esim. tuijiin, laakeripuihin tai vaahteriin), valkopyökin etuna on, että pensasaidaksi istutettu valkopyökki kasvaa mittaansa kapeana ja muodostaa näin ollen tiiviin ja vehreän suojan.
Parhaan näkö-, ääni- ja tuulensuojan saamiseksi sinun kannattaa istuttaa 3-5 puuta metrille. Kun valkopyökit on istutettu aidaksi, niiden oksat kasvavat lomittain luoden yhteneväisen suojan.
Taimien lukumäärä riippuu siis siitä, kuinka isoja ja tuuheita taimet ovat. Saat ruukkujen ja taimien kokoon ja laatuun liittyvää lisätietoa hieman myöhempänä.
Olemme mainostaneet valkopyökkiä vaivattomana kasvina, ja nyt saatat pohtia onko se sitä oikeasti?
Mikäli haluat saavuttaa vuodessa 30-40 cm kasvun, tarvitaan trimmaamista kahdesti vuodessa. Parhaat ajankohdat leikkaamiselle ovat aikaisin keväällä ennen orastusta sekä myöhemmin kesällä… mutta vasta kun linnut ovat lopettaneet pesintänsä!
Mutta älä huoli: valkopyökki ei kärsi vahinkoa vaikka leikkaisit sen vain kerran vuodessa – muistathan vain tehdä sen ennen keskikesää!
Mikäli aitasi taas on kasvanut liian leveäksi tai korkeaksi, valkopyökit kestävät rajummankin karsimisen. Suosittelemme kuitenkin, että annat isot ja vaativat leikkaamiset ammattilaisen hoidettavaksi.
Koska kyseessä on varsin jykevä ja vahvarunkoinen puu, valkopyökki sopii erinomaisesti puistojen, virkistysalueiden ja yleisten asukas- ja kaupunkipihojen pensaspuuksi. Kotipuutarhaa ympäröivä valkopyökkiaita antaa kaivattua yksityisyydensuojaa, ja koristaa samalla näyttävästi kulkureittejä ja pihateitä.
MITEN MUUTEN CARPINUS BETULUS JA FAGUS SYLVATICA EROAVAT TOISISTAAN?
Toisin kuin tavallinen pyökki, valkopyökki eli carpinus betulus saattaa kasvattaa vanhasta rungostaan uusia oksia ja lehvästöjä, jopa monien vuosien jälkeen. Valkopyökkiä on myös helppo leikata ja taivuttaa kasvamaan mitä erikoisimpiin muotoihin – kuten barokin ajan upeat puutarhat ja puistot todistavat.
Ehkäpä juuri tämän helposti muotoiluun taipuvan luonteensa vuoksi valkopyökkiä suositaan myös pinta-alaltaan vaatimattomissa puutarhoissa ja viheralueilla.
Valkopyökki on kestävää, kauniisti ikääntyvää puuta sekä loistokas, vuodenaikojen mukaan värejään vaihtava maisemaefekti ja tunnelmanluoja oli kyseessä millainen piha tai ’pläntti’ hyvänsä.
MITEN HANKIN VALKOPYÖKIN PLANTINAVIASTA?
Lue lisää
Ehkä sinua askarruttaa muutama muukin asia, kuten:
Ei hätää, olemme koonneet yleisimmät kysymykset omaksi osiokseen, ja löydät kysymykset vastauksineen kun selaat sivua ylöspäin tai klikkaat haluamaasi kohtaa.
Valkopyökki on ympärivuotinen kasvi, jota sietää hyvin pohjolan joskus äärimmäisiäkin sääoloja, paukkupakkasista keskikesän helteisiin. Kevään lämpö saa sen puhkeamaan loistoonsa. Valkopyökki on vaivaton ja helposti muunneltavissa oleva puu, joka menestyy niin kotipihassa, kuin yleisillä viheralueilla ja puistoissakin. Erityisen hyvin valkopyökki viihtyy eteläisimmässä Suomessa.
Yksittäinen valkopyökki on ylväs puu, joka kasvaa ja kukoistaa omaan yksilölliseen tapaansa: se voi olla roteva ja suoralinjainen kuin pylväs, kuin vahva tammi, tai kauniisti haarautuva ja lehvästöään levittävä tarunomainen puu. Pensasaitana valkopyökki tarjoaa tiiviin, eläväisen ja halutettasi helposti muotoiltavan suojan pihapiirisi ympärille.
Ole meihin yhteydessä niin kerromme lisää! Voit soittaa numeroon 0800 55 21 33 (ilmainen) tai lähettää sähköpostia osoitteeseen info[@]plantinavia.fi.
Oliko näistä tiedoista sinulle hyötyä? Haluaisitko ehkä hieman alennusta tilauksestasi? Tykkää sivusta ja jaa sitä sosiaalisessa mediassa ja kerro se meille, niin saat vastalahjaksi alennuskoodin tilaustasi varten!
Carpinus Betulus
0 kappaletta
Ostoskori on tyhjä.
€ 0
